EU on hyväksynyt uudet pakotteet Venäjää vastaan samalla, kun Donald Trump painostaa neuvotteluihin Ukrainan tulevaisuudesta, mikä herättää epäilyksiä pakotteiden pitkäaikaisesta vaikutuksesta.
Euroopan unioni on sopinut uusista pakotteista Venäjää vastaan Donald Trumpin neuvottelupaineiden keskellä. Trumpin ulkoministeri Marco Rubio vihjasi, että EU:n on lopulta osallistuttava keskusteluihin pakotteiden lieventämisestä Venäjälle. Hän painotti, että kaikkien osapuolten on tehtävä myönnytyksiä ja kiisti, että Eurooppa jätettäisiin syrjään prosessista.
Vaikka neuvottelupaineet kasvavat, EU pysyy tiukalla linjallaan Venäjää vastaan. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti, että unioni on sitoutunut pitämään yllä painetta Kremliä kohtaan. Suurlähettiläiden sopimus ajoitettiin tarkoituksella juuri ennen Ukrainan sodan kolmatta vuosipäivää. Uudet rajoitukset ovat kuudestoista pakettinsa helmikuusta 2022 lähtien.
Pakotteisiin sisältyy kielto Venäjän primäärialumiinin tuonnille, jota on aiemmin harkittu, mutta joka on hylätty joidenkin jäsenvaltioiden taloudellisten huolien vuoksi. Venäläinen alumiini kattaa noin 6 % EU:n alumiinintuonnista, mutta tämä osuus on laskenut eurooppalaisten valmistajien siirtyessä vaihtoehtoisiin lähteisiin.
Paketteihin kuuluu myös lisärajoituksia Venäjän "varjolaivastolle", joka koostuu vanhoista, vakuuttamattomista tankkereista. Näitä aluksia käytetään kiertämään länsimaisia pakotteita ja turvaamaan Venäjän öljytulot, jotka ovat elintärkeitä Ukrainan sodan rahoittamiseksi. EU on huolissaan, että laivojen huono kunto voi johtaa ympäristökatastrofeihin unionin alueen läheisyydessä.
Uudet pakotteet lisäävät 73 venäläistä alusta EU:n mustalle listalle, mikä nostaa kokonaismäärän yli 150:een. Kaikilta näiltä aluksilta evätään pääsy EU:n satamiin ja palveluihin. Lisäksi uusien sääntöjen mukaan myös varjolaivaston omistajat, operaattorit ja kapteenit voidaan asettaa pakotteiden kohteeksi.
Lisäksi EU sulkee 13 venäläistä pankkia SWIFT-järjestelmästä ja peruuttaa kahdeksan venäläisen tiedotusvälineen lähetysluvat. Pakotteet on tarkoitus hyväksyä virallisesti maanantaina Brysselissä pidettävässä ulkoministerikokouksessa.
