Euroopan korkeimmat nettotulot: Missä maissa ansaitaan eniten? Luxemburg, Sveitsi ja Alankomaat johtavat, kun Itä-Euroopan maat jäävät jälkeen. Vertailussa huomioidaan ostovoima ja perhe-etuudet.
Euroopan maissa keskimääräiset nettotulot vaihtelevat merkittävästi. Vuonna 2024 Pohjois- ja Länsi-Euroopan maat kirjasivat korkeimmat tulot. Eroja pienentää ostovoimakorjaus, mutta ne säilyvät silti huomattavina.
Bruttopalkkojen vertailu ei välttämättä ole paras tapa arvioida eri maiden taloudellista tilannetta, sillä tuloverotus ja sosiaaliturvamaksut vaihtelevat suuresti. Lisäksi jotkut maat tarjoavat runsaampia tukia lapsiperheille. Tästä syystä vuosittaiset nettotulot antavat vertailussa luotettavamman kuvan.
Missä Euroopan maissa ansaitaan eniten? Euroopan unionin sisällä vuoden 2024 nettotulot vaihtelivat Bulgarian 11 074 euron ja Luxemburgin 50 410 euron välillä. Keskimääräinen EU-taso oli 29 573 euroa. Nämä luvut koskevat yksinasuvaa henkilöä, joka ansaitsee 100 % kansallisesta keskipalkasta.
Kolmen Efta-maan ja EU-kandidaattimaan Turkin tiedoilla Sveitsi nousi kärkeen 85 631 euron nettotuloilla. Islanti seurasi 57 573 eurolla ja Norja viidentenä 47 232 eurolla. Nämä luvut osoittavat, että EU:n ulkopuoliset maat dominoivat korkeimpien tulojen osalta.
Muut Pohjoismaat sijoittuivat myös hyvin. Tanskassa (43 913 €), Suomessa (36 877 €) ja Ruotsissa (36 147 €) nettotulot ylittivät EU-keskiarvon. Länsi- ja Pohjois-Euroopan maat johtivat myös unionin sisällä: Luxemburgia seurasivat Alankomaat (47 892 €) ja Irlanti (46 208 €).
Etelä- ja Itä-Euroopan maat jäivät jälkeen. Italian (24 797 €), Espanjan (24 571 €) ja Kreikan (18 709 €) tulot jäivät selvästi alle EU-keskiarvon. Itä-Euroopan jäsenvaltioista Romanian (12 655 €), Bulgarian (11 074 €) ja Unkarin (13 883 €) nettotulot olivat alhaisimmat. Turkki (11 440 €) sijoittui Bulgarian yläpuolelle.
EU:n suurimmissa talouksissa Saksa erottui johtoasemastaan 39 594 euron nettotuloilla. Ranska seurasi 32 354 eurolla, kun taas Italia ja Espanja jäivät selvästi keskiarvon alapuolelle.
Ostovoimakorjauksen jälkeen Alankomaat nousivat kärkeen 40 948 PPS:n tuloksella, kun EU:n keskiarvo oli 28 906 PPS. Slovakia jäi viimeiseksi 16 784 PPS:llä. EU:n ulkopuolelta Sveitsi säilytti johtoasemansa 48 331 PPS:llä.
Ostovoima paljastaa selkeän itä-länsi-jaon. Useimmat Itä-Euroopan, Baltian ja Balkanin maat jäivät jälkeen, kun taas Länsi-Euroopan maat menestyivät paremmin. Portugalin asema oli poikkeuksellinen – maantieteellisesti lännessä, mutta ostovoimaltaan lähempänä Itä-Euroopan maita.
Nimellisten tulojen erot olivat suuria: Luxemburgin ja Bulgarian välinen ero ylitti 4,5-kertaisuuden. Ostovoimakorjauksen jälkeen ero supistui 2,4-kertaiseksi Slovakian ja Alankomaiden välillä.
Lapsiperheiden nettotulot ylittivät yleensä lastattomien kotitalouksien tulot. EU:ssa yhden tulonhankkijan perheessä, jossa on kaksi lasta, keskimääräiset nettotulot olivat 35 656 euroa, kun taas yksinasuvan tulot olivat 29 573 euroa. Ero johtuu verohyvityksistä ja perhe-etuuksista.
Poikkeuksena oli Turkki, jossa molempien kotitaloustyyppien tulot olivat samat. Slovakiassa, Puolassa, Luxemburgissa ja Belgiassa lapsiperheiden tulot olivat yli 40 % korkeammat. Kahden tulonhankkijan perheissä, joissa on kaksi lasta, nettotulot olivat EU:ssa keskimäärin 63 523 euroa.
Nettotulot kuvaavat bruttotuloista vähennettynä tuloverot ja työntekijän sosiaaliturvamaksut sekä mahdolliset perhe-etuudet. Nämä tulot voivat vaihdella perhekohtaisista olosuhteista riippuen, kuten siviilisäädystä ja huollettavien lasten määrästä.
