LVMH:n toimitusjohtaja Bernard Arnault arvostelee EU:n byrokratiaa ja varoittaa Yhdysvaltain ja EU:n kauppajännitteiden aiheuttavan haittaa eurooppalaisille yrityksille. Hän vaatii vapaakauppa-aluetta ja älykkäämpää neuvottelutaktiikkaa.
LVMH:n toimitusjohtaja Bernard Arnault on kritisoinut Brysselin virkamiehiä Yhdysvaltojen ja EU:n välisen jännitteiden lisääntyessä. Arnault, joka on ranskalaisen luksuskonsernin LVMH:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja, vaati torstaisessa vuosikokouksessaan vapaakauppa-aluetta Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välille. Hän varoitti, että ratkaisemattomat kauppakiistat voivat vahingoittaa eurooppalaisia teollisuudenaloja merkittävästi.
Arnaultin kommentit tulivat Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin asettamien tariffien jälkeen. Ne heijastivat osittain Elon Muskin 5. huhtikuuta tekemää ehdotusta nollatullialueesta Yhdysvaltojen ja EU:n välille. EU on pitkään kannattanut "nolla-nolla"-kauppasopimusta, jossa molemmat osapuolet poistaisivat tullit, mutta Trump oli hylännyt tarjouksen.
"Eurooppaa ei johda poliittinen valta, vaan byrokraattinen valta, joka käyttää aikansa säädösten julkaisemiseen. Nämä säädökset valitettavasti koskevat kaikkia jäsenmaita ja haittaavat liiketoimintaamme,"
76-vuotias toimitusjohtaja sanoi.
Arnault ehdotti, että eurooppalaisten johtajiden tulisi neuvotella Yhdysvaltain hallituksen kanssa "älykkäästi" ja että kansallisilla hallituksilla tulisi olla näkyvämpi rooli neuvotteluissa sen sijaan, että ne jätettäisiin kokonaan EU:n byrokratian käsiin.
Ranskalainen LVMH on ollut vuosikymmeniä maailman johtava luksuskonserni, jonka tuotteisiin kuuluvat muun muassa Moët & Chandon -samppanja, Hennessy-konjakki, Louis Vuitton -laukut ja Diorin hajuvedet. Viikolla yritys kuitenkin menetti asemansa maailman suurimpana luksusyrityksenä kilpailijalle Hermèsille.
Euroopan komissio, EU:n toimeenpanovalta, neuvottelee kauppasopimukset 27 jäsenmaan puolesta. EU on maailman suurin kauppakumppani.
LVMH:n osakkeet laskivat 7,8 % aikaisemmin viikolla odottamattoman ensimmäisen neljänneksen myynnin laskun seurauksena.
Yhdysvaltojen toiminnot
Arnault ilmoitti, että yritys saattaa joutua laajentamaan toimintaansa Yhdysvalloissa. "Joutuisimme lisäämään amerikkalaista tuotantoamme välttääksemme tariffit, jos Eurooppa ei neuvottele älykkäästi," hän sanoi.
Arnault ilmoitti, että yritys saattaa joutua laajentamaan toimintaansa Yhdysvalloissa. "Joutuisimme lisäämään amerikkalaista tuotantoamme välttääksemme tariffit, jos Eurooppa ei neuvottele älykkäästi," hän sanoi.
Vuonna 2019 LVMH siirsi osan tuotannostaan Yhdysvaltoihin avaamalla Louis Vuitton -työpajan Alvaradoon, Texasiin Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella. Trump ja Arnault vierailivat yhdessä laitoksessa, jota markkinoitiin Yhdysvaltain teollisen elpymisen symbolina.
Torstaina Arnault kuitenkin myönsi, että Texasin työpaja on toistaiseksi tuottanut odotettua heikommin. Kokouksessa esitettyjen asiakirjojen mukaan Yhdysvallat vastaa 25 % LVMH:n kokonaismyynnistä.
Verotakaa rikkaita -protestoijat
Arnault kritisoi myös Ranskan suunniteltuja yritysveronkorotuksia, joita hän kutsui "'Made in France' -veroksi", ja varoitti, että ne saattavat pakottaa yritykset siirtämään toimintaansa ulkomaille.
Arnault kritisoi myös Ranskan suunniteltuja yritysveronkorotuksia, joita hän kutsui "'Made in France' -veroksi", ja varoitti, että ne saattavat pakottaa yritykset siirtämään toimintaansa ulkomaille.
Hän kehui Yhdysvaltojen mallia, jossa verot ovat alhaisemmat ja teollisuuden investointeja tuetaan valtion avulla. "Kun palaat Ranskaan muutaman päivän Yhdysvaltojen-vierailun jälkeen, se on hiukan kylmää kyytiä," Arnault totesi.
Louvren museon kokoussalin ulkopuolella, jossa kokous pidettiin, kymmenet mielenosoittajat vaativat korkeampia veroja varakkaille. Heillä oli mukanaan "Verotakaa rikkaita" -kyltti sekä suuri Arnaultia varkaana esittävä nukke, jonka rinnassa oli köysi ja kädet sidottuina selän taakse.
"Kahden prosentin vero Ranskan superrikkaiden varallisuudesta voisi tuoda jopa 25 miljardia euroa vuodessa," sanoi Fanny Petitbon, järjestön 350.org:n tiedottaja. "Se riittäisi investoimaan julkisiin palveluihin ja kiihdyttämään kaikille hyödyllistä energiamuutosta."
