Voiko Saksan terästeollisuuden elpyminen auttaa taloutta? USA:n 50 %:n terästullit ja puolustusteollisuuden kysynnän kasvu saattavat synnyttää uuden nousukauden.
Liiketoiminta
Voiko Saksan terästeollisuuden elpyminen auttaa elvyttämään maan taloutta?
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin 50 %:n tullit teräs- ja alumiinituontiin astuvat voimaan tänään. Saksan puolustusteollisuus saattaa kuitenkin olla avaamassa tien teräksen kysynnän kasvulle.
Kun Trump viime viikolla ilmoitti tuplaavansa teräs- ja alumiinitullit 25 prosentista 50 prosenttiin, Euroopan komissio ilmoitti olevansa valmis vastatoimiin. Saksa, yksi maailman suurimmista vientitalouksista – erityisesti autojen, koneiden, sähkötavaran ja kemikaalien osalta – voi kohdata haasteita, jos ylitarjonta johtaa hintojen laskuun, mikä voi vaikuttaa erityisesti sen vaikeuksissa olevaan terästeollisuuteen.
Kuitenkin, kun autoteollisuus kääntyy uudelleen aseistautumiseen kasvavien geopoliittisten jännitteiden vuoksi, terästeollisuus saattaa olla nousukauden kynnyksellä, sillä aseet vaativat terästä.
Vuosien taistelun jälkeen, onko Saksan terästeollisuus valmis tekemään paluun?
Saksalainen aseteollisuusyhtiö Rheinmetall on nähnyt osakkeidensa arvon nousevan merkittävästi vuoden alusta lähtien, kun uusi keskusta-oikeistolaisen CDU-puolueen Friedrich Merzin johtama hallitus lupasi miljardien eurojen lisärahoituksen Saksan puolustukseen.
Toivo alkaa palata teollisuuteen, kun Saksa lisää puolustustarvikkeiden tuotantoa.
Saksan puolustuspolitiikan edustaja ja liittopäivien jäsen Thomas Erndl kertoi Euronewsille, että terästeollisuus "kärsii tällä hetkellä korkeista energianhinnoista, kuten suuri osa taloudesta."
Hän sanoi, että Merzin hallitus on ryhtynyt "toimiin tämän taakan nopeaan vähentämiseen ja teollisuuden tukemiseen markkinapohjaisilla välineillä. Tämä ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan myös turvallisuuspoliittinen", vaikka hän lisäsikin, että tukia ei tällä hetkellä harkita.
Uuden Saksan hallituksen koalitiosopimuksen mukaan sähköveroa alennetaan Euroopan sallituimpaan minimiin, verkkomaksuja leikataan ja lisämaksuja vähennetään.
Riittääkö energiakustannusten alentaminen pelastamaan heikentyvän alan?
Halpojen kiinalaisten tuontien, Euroopan räjähtäneiden energiahintojen ja siirtymisen vihreämpään vetyyn vuoksi terästeollisuus on kamppaillut jo jonkin aikaa.
Saksan terästeollisuuden työntekijöiden määrä on laskenut dramaattisesti vuosikymmenten ajan. Vuonna 1990 alalla työskenteli noin 175 000 henkilöä. Nykyään luku on vain hieman yli 78 000.
Saksan teräsyhdistyksen talous- ja kauppapolitiikan johtaja Tobias Aldenhoff kertoi Euronewsille, että Saksan terästeollisuus on tällä hetkellä valtavan paineen alla.
Hän viittasi siirtymiseen fossiilisista polttoaineista ilmastoneutraaliin tuotantoon ja sanoi, että olosuhteet olivat jo valmiiksi haastavat.
Yhdistyksen mukaan raakateräksen tuotanto on laskenut tänä vuonna 12 % ja sitä hidastivat viime vuoden kriisit.
Terästeollisuus on myös tärkeä auto-, kone- ja konepajateollisuudelle.
"Jos asiakasteollisuudella menee jälleen paremmin, sillä on myönteinen vaikutus teräksen kysyntään. Se, missä määrin teräsyhtiöt voivat osallistua tähän, riippuu puitteista,"
Aldenhoff lisäsi.
Yhdistys korosti, että on erittäin tärkeää, että EU käyttää "tehokkaita keinoja puolustautuakseen hintadumpauksen tai erityisesti Kiinassa jatkuvasti kasvavien ylikapasiteettien seurauksia vastaan."
Euroopan komissio käynnisti maaliskuussa teräs- ja metallitoimintaohjelman, jonka tavoitteena on vähentää kansainvälisten kilpailijoiden terästeollisuudelle asettamia epäreiluja kauppatoimia ja tarkistaa tuontirajoituksia, jotka asetettiin edellisen Trumpin hallinnon aikana ja jotka päättyvät kesäkuussa 2026.
Aldenhoff sanoi, että "EU-markkinoiden suojaamiseksi massatuonnilta on kiireellisesti tarpeen uusi tehokas väline. Lisäksi nykyisiä antidumping- ja tukivastaisia välineitä on uudistettava."
Kuitenkin saksalainen teollisuusjättiläinen Thyssenkrupp on ilmeisesti valmistautumassa myymään vielä 30 % osuuden teräsosastostaan tšekkiläiselle miljardöörille Daniel Křetínskylle, joka osti jo 20 % osuuden viime vuonna.
Yhtiötä puretaan ja myydään osissa, ja mediatalouksien mukaan suunnitelmissa on 11 000 työpaikan leikkaaminen.
200-vuotiaan saksalaisyrityksen purkaminen on metafora laajemmalle Saksan taloudelle. Huonot ulkomaalaiset investoinnit ja nousevat energiakustannukset ovat tehneet terästuotannosta yhä kannattamattomampaa.
Teollisuus kärsii myös teräksen maailmanlaajuisesta ylitarjonnasta, erityisesti Aasiasta. ThyssenKrupp Steel raportoi 23 miljoonan euron tappion vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
Rheinmetallin tiedottaja kertoi Euronewsille, että yritys toivoo panssariteräsmarkkinoiden monipuolistumista, kun uudet toimittajat, myös Saksasta, alkavat tuottaa terästä.
Kun ThyssenKrupp lopetti panssariteräksen tuotannon muutama vuosi sitten, Rheinmetall oli pääasiassa riippuvainen ulkomaisista toimittajista, erityisesti Ruotsista.
Rheinmetall on jo hankkinut ensimmäiset panssariteräksensä kotimaisilta toimittajilta Saksasta.
"Rheinmetallin panssariteräksen kysyntä on useita tuhansia tonneja vuodessa, ja kysyntä on kaksinkertaistunut vain kahden viime vuoden aikana,"
tiedottaja sanoi korostaen, että hinta ja saatavuus ovat tärkeimpiä Rheinmetallin asiakkaille.
Onko nyt oikea aika ThyssenKruppin teräsosaston sulkemiselle?
ThyssenKruppin teräsosaston sulkeminen on ollut tiedossa pitkään, vaikka yhtiö säilyttää 50 % omistuksen, vaikka Křetínský ostaisikin loput 30 %.
Saksan hallituksen mahdollisuus pelastaa Thyssenkrupp on erittäin epätodennäköinen, sillä sillä ei ole osaamista hallita tällaista yritystä. Jos yritys jatkaa tappioita, veronmaksajat joutuisivat lopulta kattamaan taloudellisen taakan.
Saksan uusi aseistautumiskilpailu ei yksin riitä pitämään terästehdasta avoinna.
Saksan terästeollisuuden asiantuntijoiden mukaan yrityksillä on tällä hetkellä vähän kilpailuetuja pysyä Saksassa, kun talous on pysähtynyt.
Teräs on pitkään ollut globaali hyödyke, ja Saksa tekee jo yhteistyötä Tšekin kanssa autoteollisuudessa. Vaikka ThyssenKruppin teräsosaston myynti ei välttämättä aiheuta ongelmia puolustusteollisuudelle, se on merkittävä menetys Saksan taloudelle.
