"Trump asettaa 25 %:n tullit Venezuelan öljyä ostaville maille. Uusi 'External Revenue Agency' aloittaa tullien keräämisen 2. huhtikuuta. Tullit kohdistuvat myös lääkkeisiin ja autoihin."
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut, että kaikki maat, jotka ostavat öljyä tai kaasua Venezuelasta, joutuvat maksamaan 25 prosentin tullimaksun kaupasta Yhdysvaltojen kanssa. Uudet tullit astuvat voimaan 2. huhtikuuta.
Trump julkaisi tiedon sosiaalisessa mediassa maanantaina ja kritisoi Venezuelaa siitä, että se edistää maahanmuuttoa Yhdysvaltoihin. Hän myös arvosteli Venezuelan hallitusta ja sen johtajaa, presidentti Nicolás Madurota.
"Venezuela on ollut erittäin vihamielinen Yhdysvaltoja ja vapauksiamme kohtaan," Trump kirjoitti. "Siksi kaikki maat, jotka ostavat Venezuelan öljyä tai kaasua, joutuvat maksamaan 25 prosentin tullin kaikesta kaupasta, jota he tekevät kanssamme."
Tullien tarkoituksena on nähtävästi heikentää Venezuelan taloutta, mutta myös kohdistaa painetta Kiinaan, joka on Yhdysvaltain suurin taloudellinen kilpailija ja Venezuelan öljyn suurin ostaja.
Trump lisäsi myöhemmin Valkoisen talon kokouksessa, että hän aikoo asettaa tulleja myös lääkkeisiin, autoihin ja alumiiniin. Monet Yhdysvaltain kauppakumppanit ovat jo valmistautumassa näihin uusiin tulleihin, jotka Trump on kutsunut "vastavuoroiseksi tullipolitiikaksi".
Kauppaministeri Howard Lutnick totesi kokouksessa, että 2. huhtikuuta merkitsee myös uuden viraston, Ulkomaisten tulojen viraston, perustamista. Tämän viraston tehtävänä on kerätä tulleja ja muita tuontiveroja.
Trumpin uudet päätökset jatkavat hänen Venezuelaa vastaan suuntaamaansa painostuskampanjaa. Hänen ensimmäisellä presidenttikaudellaan (2017–2021) Yhdysvallat asetti Venezuelaan ankaria talouspakotteita.
Maduron hallitusta on syytetty ihmisoikeusrikkomuksista, kuten opposition kiduttamisesta ja mielivaltaisista pidätyksistä. Trump tarjosi jopa 15 miljoonan dollarin palkkion tiedoista, jotka johtaisivat Maduron pidätykseen.
Venezuelalla on maailman suurimmat öljyvarat ja Etelä-Amerikan suurimmat maakaasuvarat. Sen talous on riippuvainen energianviennistä. Trumpin toisella kaudella on kuitenkin epäselvää, jatkuuko "maksimipaineen" politiikka, sillä hänen suunnittelemansa laajamittaiset karkotukset saattavat edellyttää jonkinlaista yhteistyötä Maduron hallituksen kanssa.
Helmikuussa Trumpin erikoislähettiläs Richard Grenell tapasi Maduron neuvotellakseen Venezuelan suostumuksesta ottaa vastaan Yhdysvalloista karkotettuja siirtolaisia. Venezuelan ja Yhdysvaltain välillä ei ole diplomaattisuhteja, mutta osapuolten välillä saatiin aikaan alustava sopimus.
Lauantaina Maduro vahvisti televisiopuheessaan, että Venezuela alkaa jälleen hyväksyä Yhdysvalloista karkotettuja henkilöitä. Maanantaina aamulla ensimmäinen karkotuslento saapui Simón Bolívarin kansainväliselle lentoasemalle.
Trump on kuitenkin pyrkinyt rajoittamaan Venezuelan taloudellista toimintaa viitaten ihmisoikeuskysymyksiin. Helmikuussa hän ilmoitti peruuttavansa Chevron-yhtiölle myönnetyn öljyluvan, joka antoi sille oikeuden yhteistyöhön Venezuelan valtion öljy-yhtiöiden kanssa.
Trump on myös syyttänyt Venezuelaa siirtolaisten lähettämisestä Yhdysvaltoihin ilman konkreettisia todisteita. Hänen mukaansa maa on lähettänyt tuhansia rikollisia, mukaan lukien väkivaltaisia jengiläisiä.
Kriitikot varoittavat, että Trumpin tullipolitiikka voi johtaa korkeampiin hintoihin yhdysvaltalaisille kuluttajille. Venezuelan öljyä ostavat maat, kuten Kiina, Espanja, Brasilia ja Turkki, joutuisivat maksamaan 25 prosentin tullit.
Yhdysvaltain energiatietoviraston mukaan Venezuelan öljyntuotanto on laskenut yli vuosikymmenen ajan. Vuonna 2000 maa tuotti 3,2 miljoonaa tynnyriä päivässä, mutta syyskuussa 2023 määrä oli laskenut 735 000 tynnyriin.
Öljynviejämaiden järjestö OPEC arvioi, että Venezuelan öljyviennin arvo oli 13,68 miljardia dollaria vuonna 2023.
