Trumpin tullisodassa näkyy merkkejä perääntymisestä. Maailmantalouden epävarmuus kasvaa, kun Yhdysvallat ja Kiina jännittävät suhteitaan. IMF:n kokoukset paljastivat kansainvälistä huolta. (219 merkkiä)
Viime viikkoina on nähty merkkejä siitä, että Donald Trumpin hallinto saattaa olla valmis joustamaan kauppatullien suhteen. Tämä epävarmuuden aiheuttama muutos on herättänyt huomiota kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kokouksissa Yhdysvaltain edustajat kohtasivat harvinaisen yhtenäisen vastustuksen, kun maailman muut valtiot ilmaisivat huolensa Yhdysvaltojen aiheuttamasta kaoottisesta tilanteesta. Erityisen voimakkaasti huoli ilmeni Itä-Aasian maissa, joita Trumpin hallinto on syyttänyt amerikkalaisten työpaikkojen "ryöstöstä".
Japanin rahaministeri Katsunobu Kato ilmaisi IMF:n neuvotteluissa pettymyksensä Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaan, jonka hänen mukaansa on heikentänyt kasvua ja horjuttanut markkinoita. Japanin hallituksen epäillään jopa myyneen Yhdysvaltain valtion obligaatioita vastalauseena Trumpin päätöksille.
Viimeaikaiset tapahtumat muistuttavat vuoden 2022 tilanteesta, jossa kehitysmaiden rahaministerit kyseenalaistivat Britannian taloudellisen vakauden Liz Trussin hallituksen minibudjettikriisin aikana. Nyt Yhdysvallat on itse aiheuttanut vastaavan epävarmuuden maailmantalouteen.
Rahoitusdiplomaattien mukaan Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent on ottanut kauppatullien asian haltuunsa ja rauhoittanut markkinoita yksinvoimin.
Erityisen huolestuttavaa on Kiinan ja Yhdysvaltain välisten tavaravirtojen hidastuminen, mikä näkyy selvästi Los Angelesin sataman liikenteen vähenemisessä. IMF:n asiantuntijat ovat havainneet satelliittikuvista, että Kiinan satamista lähtevien alusten määrä on vähentynyt merkittävästi.
Vaikka Bessent on onnistunut rauhoittamaan tilannetta, epävarmuus jatkuu. Erityisen huolestuttavaa on se, että keskuspankit alkavat pohtia skenaariota, jossa Yhdysvallat käyttäisi dollarin asemaansa diplomaattisena aseena rahoitusmarkkinoilla.
Britannian kauppasuhteet ovat erityisen kiinnostuksen kohteena, koska Yhdysvaltain kauppapolitiikka iskee erityisen kovaa maahan. Britannian suurimmat vientituotteet - autot ja lääkkeet - ovat korkeiden tollien kohteena, vaikka Yhdysvallat itse käyttää Britanniaan nähden "luovaa" kauppataseen määritelmää.
Britannian valtiovarainministeri Rachel Reeves korosti Washingtonissa, että maan kauppasuhteet Euroopan unioniin ovat mahdollisesti tärkeämmät kuin Yhdysvaltoihin. Tämä kommentti herätti huomiota, mutta se ei ollut vahinko, vaan peilasi Britannian politiikan muutosta.
Euroopan unionin ja Britannian lähentyminen on kansainvälisesti tulkittu positiiviseksi signaaliksi Yhdysvaltain epäluotettavuuden varjossa. Kuten yksi korkea virkamies totesi: "Brexit oli katkeroitunut ero, mutta nyt näyttää siltä, että teillä on jälleen treffit."
Keskeisenä kysymyksenä on, pyrkiikö Yhdysvallat käyttämään kauppasotaa aseena Kiinaa vastaan ja pakottaakseen muut maat liittymään tähän taisteluun. Espanjan tapaus on erityisen kiinnostava, sillä maa on kohdannut 20 %:n tulleja EU-jäsenenä, samalla kun se on vahvistanut taloudellisia suhteitaan Kiinaan.
Espanjan rahaministeri Carlos Cuerpo totesi Washingtonissa, että Kiinan kanssa on pystyttävä käymään avointa dialogia, jotta kauppataseen epätasapaino voidaan korjata. Hänen mukaansa Kiinan investoinneilla ja teknologiansiirroilla on keskeinen rooli Espanjan vahvassa talouskasvussa.
Seuraavat viikot ovat ratkaisevia maailmantalouden kannalta. Vaikka rauhoittumisen mahdollisuus on olemassa, tilanne voi myös pahentua huomattavasti. Erityisen tärkeä hetki on kesäkuun G7-huippukokous Kanadassa, jossa Trumpin 90 päivän määräaika kauppatulleille päättyy.
